1. Avaa, Libanon, porttis, että tuli sinun sedripuus polttais.
2. Ulvokaat, te hongat, sillä sedripuut ovat langenneet, ja ylimmäiset ovat
hävitetyt.Ulvokaat, te Basanin tammet; sillä vahva metsä on hakattu pois.
3. Paimenet kuullaan ulvovan, sillä heidän väkevänsä ovat hävitetyt; jalopeurain
penikkain kiljumus kuullaan, sillä Jordanin ylpeys on hävitetty.
4. Näin sanoo Herra minun Jumalani: kaitse teuraslampaita; 5. Sillä heidän omistajansa
teurastavat niitä, ja ei luule siitä syntiä olevan; myyvät niitä, ja sanovat:
kiitetty olkoon Herra, että minä olen rikastunut; ja ei heidän paimenensa heitä
säästä.
6. Sentähden en minä tahdo enää säästää maan asuvaisia, sanoo Herra; ja katso,
minä jätän ihmisen jokaisen kumppaninsa käsiin, ja heitä kuninkainsa käsiin,
että he maan musertaisivat, enkä tahdo heitä auttaa heidän käsistänsä.
7. Ja minä kaitsen teuraslampaita, raadollisten lammasten tähden. Ja minä otin
minulleni kaksi sauvaa: yhden minä kutsuin suloiseksi, mutta toisen sitovaiseksi,
ja kaitsin lampaita.
8. Ja minä hukutin kolme paimenta yhtenä kuukautena; sillä en minä voinut heitä
kärsiä, eikä he minuakaan kärsineet.
9. Ja minä sanoin: en minä tahdo teitä kaita; joka kuolee, se kuolkaan, joka
nääntyy, se nääntyköön, ja jääneet syököön toinen toisensa lihan.
10. Ja minä otin suloisen sauvani ja särjin sen, rikkoakseni minun liittoni,
jonka minä kaikille kansoille tehnyt olin.
11. Ja se rikottiin sinä päivänä; ja raadolliset lampaat, jotka minun kanssani
pitivät, tunsivat siitä, että se Herran sana oli.
12. Ja minä myös sanoin heille: jos teille niin kelpaa, niin tuokaat tänne niin
paljon kuin minä maksan; jollei, niin sallikaat olla; ja he punnitsivat niin
paljon kuin minä maksoin, kolmekymmentä hopiapenninkiä.
13. Niin sanoi Herra minulle: heitä se pois, annettavaksi savenvalajalle; sitä
suurta hintaa, johon minä heiltä arvattu olen! Ja minä oltin ne kolmekymmentä
hopiapenninkiä ja heitin Herran huoneeseen, annettavaksi savenvalajalle.
14. Ja minä särjin minun toisen sitovaisen sauvani, rikkoakseni veljeyden Juudan
ja Israelin vaiheella.
15. Ja Herra sanoi minulle: ota vielä itselles hullun paimenen aseet.
16. Sillä katso, minä herätän paimenen maassa, joka ei etsi nääntyvää, ei holho
nuorta heikkoa, ei paranna särjettyä, eikä tottele tervettä; vaan syö lihavain
lihaa, ja repäisee heidän sorkkansa rikki.
17. Voi sitä kelvotointa paimenta, joka lauman hylkää! tulkaan miekka hänen
käsivarteensa ja oikiaan silmään; kuivukoon hänen käsivartensa peräti, ja hänen
oikea silmänsä tulkoon kokonansa pimiäksi!