1. Kuin Sanballat, Tobia ja Gesem Arabialainen, ja muut meidän
vihollisemme kuulivat minun muurit rakentaneeksi, ja ettei yhtään rakoa siihen
jäänyt, (vaikka en minä vielä ollut pannut portteja siallensa);
2. Niin Sanballat ja Gesem lähettivät minun tyköni nämät sanat: tule, ja kokoontukaamme
maakyliin Onon laaksoon; mutta he ajattelivat minulle tehdä pahaa.
3. Mutta minä lähetin heille sanansaattajat, sanoen: minulla on sangen suuri
työ tehtävänä, en minä saa tulla alas. Miksi pitäis työ lakkaaman, minun jättäissäni
sitä ja tullessani alas teidän tykönne?
4. Ja he lähettivät minun tyköni täyttä neljä kertaa sillä tavalla; ja minä
vastasin heitä jälleen sillä tavalla.
5. Niin Sanballat lähetti viidennen kerran palveliansa minun tyköni avoimen
kirjan kanssa kädessänsä,
6. Jossa näin oli kirjoitettu: se on pakanain eteen tullut, ja Gasmu on sanonut,
että sinä ja Juudalaiset ajattelette luopua pois: ja sentähden sinä rakennat
muureja; ja sinä tahdot olla heidän kuninkaansa tässä asiassa.
7. Ja sinä olet toimittanut prophetat jotka sinua pitää kuuluttaman Jerusalemissa
ja sanoman: hän on Juudalaisten kuningas. Ja nyt pitää se asia tuleman kuninkaan
eteen; sentähden tule nyt ja pitäkäämme neuvoa toinen toisemme kanssa siitä
asiasta.
8. Mutta minä lähetin hänen tykönsä ja annoin hänelle sanoa: ei se ole niin
tapahtunut kuin sinä sanot; vaan sinä olet sen ajatellut omasta sydämestäs.
9. Sillä he kaikki tahtoivat meitä peljättää, ja ajattelivat: heidän kätensä
pitää väsymän työstä, ettei he enää työtä tekisi. Nyt siis vahvista minun käteni!
10. Ja minä tulin Semajan huoneesen, Delajan pojan, Mehetabelin pojan, joka
oli sulkenut itsensä sisälle. Ja hän sanoi: käykäämme kokoon Jumalan huoneesen
keskelle templiä ja sulkekaamme templin ovet; sillä he tulevat tappamaan sinua,
ja he tulevat yöllä sinua tappamaan.
11. Minä vastasin; pitääkö senkaltaisen miehen kuin minä olen pakeneman? ja
kuka olis niinkuin minä, joka menis templiin, että hän sais elää? En minä mene
sinne.
12. Sillä katso, minä ymmärsin hyvin, ettei Jumala ollut häntä lähettänyt; vaan
hän ennusti minua vastaan, sillä Tobia ja Sanballat olivat palkanneet hänen.
13. Sentähden hän oli palkattu, että minä olisin peljännyt ja olisin niin tehnyt,
ja syntiä tehnyt, että he olisivat saaneet pahan huudon, jolla he olisivat minua
häväisseet.
14. Minun Jumalani! muista Tobiaa ja Sanballatia näiden heidän töidensä jälkeen,
ja Noadiaa naisprophetaa ja muita prophetaita jotka minua tahtoivat peljättää.
15. Ja muuri tuli valmiiksi viidennellä päivällä kolmattakymmentä Elulin kuuta,
kahden päivän kuudettakymmentä kuluttua.
16. Niin tapahtui, että kuin kaikki meidän vihollisemme sen kuulivat, niin kaikki
pakanat pelkäsivät, jotka meidän ympärillämme olivat, ja he hämmästyivät kovin
keskenänsä; sillä he ymmärsivät tämän työn olevan meidän Jumalaltamme.
17. Ja siihen aikaan oli monta Juudan ylimmäisistä siellä, joiden kirjat menivät
usein Tobialle ja Tobian kirjat heidän tykönsä.
18. Sillä monta oli Juudalaisista, jotka olivat vannoneet hänen kanssansa; sillä
hän oli Sekanian Aran pojan vävy, ja hänen pojallansa Johananilla oli Mesullamin
Berekian pojan tytär.
19. Ja he puhuivat hyvin minun edessäni hänestä ja veivät minun puheeni hänen
tykönsä; niin Tobia lähetti kirjan minulle peljättääksensä minua.