1. Sillä siitä avusta, joka pyhille annetaan, ei tarvitse minun
teille kirjoittaa.
2. Sillä minä tiedän teidän hyvä tahtonne, jota minä teidän tähtenne kehun Makedonialaisille,
että Akaja on ollut jo ajastajan valmis ja että te olette monta siihen kiivaudellanne
kehoittaneet.
3. Kuitenkin minä olen tämän veljen sentähden lähettänyt, ettei meidän kerskaamisemme
teistä tässä asiassa tyhjäksi tulisi, että (niinkuin minä sanoin) te valmiit
olisitte,
4. Ettemme, jos Makedonialaiset minun kanssani tulevat, ja ei löydä teitä valmiina,
me silloin (en minä sano: te) senkaltaisesta kerskauksesta häpiään tulisi.
5. Sentähden näin minä tarpeelliseksi veljiä neuvoa, että he ensin menevät teidän
tykönne ja edellä valmistavat teidän ennen luvatun hyvän lahjanne, että se valmis
olis, niinkuin hyvä teko ja ei niinkuin vaatimus.
6. Mutta sen minä sanon: joka tiiviisti kylvää, sen pitää myös tiiviisti niittämän,
joka siunauksessa kylvää, sen pitää myös siunauksessa niittämän,
7. Kukin sydämensä ehdon jälkeen, ei ylönmielin eli vaatein; sillä iloista antajaa
Jumala rakastaa.
8. Mutta Jumala on väkevä niin sovittamaan, että kaikkinainen armo teidän seassanne
ylönpalttiseksi tulis, että teillä kaikissa aina yltäkyllä olis, ja olisitte
rikkaat kaikkiin hyviin töihin;
9. (Niinkuin kirjoitettu on: hän on hajoittanut ja antanut köyhille: hänen vanhurskautensa
pysyy ijankaikkisesti.
10. Mutta joka siemenen kylväjälle antaa, hän teillekin antaa leivän syödäksenne,
ja lisää teidän siemenenne, ja kasvattaa teidän vanhurskautenne hedelmän,)
11. Että te kaikissa rikkaaksi tulisitte, kaikella yksinkertaisuudella, joka
meidän kauttamme Jumalalle kiitoksen vaikuttaa.
12. Sillä tämän viran palvelus ei ainoastaan täytä sitä, mikä pyhiltä puuttuu,
vaan on siihen yltäkylläinen, että moni kiittää Jumalaa,
13. (Tämän palveluksen koettelemuksen kautta ylistäin Jumalaa teidän nöyrän
tunnustuksenne tähden Kristuksen evankeliumissa, ja myös teidän yksinkertaisen
tasajaon tähden, heidän ja kaikkein kohtaan,)
14. Ja heidän rukouksissansa teidän edestänne, jotka teitä ikävöitsevät, sen
ylönpalttisen Jumalan armon tähden, joka teissä on.
15. Mutta kiitos olkoon Jumalan hänen sanomattoman lahjansa edestä!