1. Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
2. Puhu Aaronille ja hänen pojillensa, ja kaikille Israelin lapsille, ja sano
heille: tämä on se, minkä Herra käskenyt on, sanoen:
3. Kuka ikänänsä Israelin huoneesta teurastaa härjän, eli karitsan, eli vuohen
leirissä, taikka joka teurastaa ulkona leiristä,
4. Ja ei kanna seurakunnan majan oven eteen sitä, mikä Herralle uhriksi pitää
tuotaman, Herran majan eteen, hänen pitää vereen vikapää oleman, niinkuin se,
jonka veren vuodattanut on, ja se ihminen pitää hävitettämän kansastansa.
5. Sentähden pitää Israelin lapset uhrinsa, jonka he kedolla uhrata tahtovat,
Herran eteen kantaman seurakunnan majan ovella papille, ja siellä uhraaman ne
kiitosuhriksi Herralle.
6. Ja papin pitää priiskottaman veren Herran alttarille seurakunnan majan oven
edessä, ja polttaman lihavuuden Herralle lepytyshajuksi,
7. Ja ei millään muotoa enää uhriansa uhraaman ajattaroille, joiden kanssa he
huorin tehneet ovat. Se pitää oleman heille heidän sukukunnissansa ijankaikkinen
sääty.
8. Sentähden pitää sinun sanoman heille: kuka ikänänsä ihminen Israelin huoneesta,
eli vieras, joka teidän seassanne on muukalainen, teki uhrin eli polttouhrin,
9. Eikä sitä kanna seurakunnan majan oven eteen, että hänen Herralle sen tekemän
pitäis, se ihminen pitää hävitettämän kansastansa.
10. Ja kuka ikänänsä ihminen Israelin huoneesta, eli muukalaisista, jotka teidän
seassanne asuvat, syö jotakin verta, häntä vastoin minä panen minun kasvoni,
ja hävitän hänen kansastansa
11. Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille,
että teidän sielunne pitäis sen kautta sovitettaman; sillä veri on sielun sovinto.
12. Sentähden minä olen sanonut Israelin lapsille: ei yksikään henki teidän
seassanne pidä verta syömän: eikä yksikään muukalainen, joka teidän seassanne
asuu, pidä verta syömän.
13. Ja kuka ikänä ihminen Israelin lapsista, taikka muukalainen teidän seassanne,
joka saa metsän eläimen eli linnun pyydyksellä, jota syödään, hänen pitää vuodattaman
sen veren, ja peittämän sen multaan.
14. Sillä kaiken lihan henki on hänen verensä niinkauvan kuin se elää. Ja minä
olen sanonut Israelin lapsille: ei teidän pidä yhdenkään lihan verta syömän;
sillä kaiken lihan henki on hänen verensä: kuka ikänänsä sen syö, se pitää hukutettaman.
15. Ja kuka ikänä henki syö raatoa, taikka sitä, joka revitty on, olkoon hän
kotolainen eli muukalainen, hänen pitää pesemän vaatteensa, ja viruttaman hänensä
vedellä, ja oleman saastaisen ehtoosen asti: niin hän tulee puhtaaksi.
16. Jollei hän pese itsiänsä ja ihoansa viruta, niin hänen pitää itse kantaman
vääryytensä.