1. Kuin kuningas Hiskia sen kuuli, repäisi hän vaatteensa ja
puki säkin yllensä ja meni Herran huoneesen.
2. Ja hän lähetti Eliakimin huoneenhaltian ja Sebnan kirjoittajan vanhimpain
pappien kanssa, puetettuina säkeillä, prophetan Jesaian Amotsin pojan tykö.
3. Ja he sanoivat hänelle: näin sanoo Hiskia: tämä on vaivan, toran ja häväistyksen
päivä; sillä lapset ovat tulleet synnyttämiselle, mutta ei ole voimaa synnyttää.
4. Jospa Herra sinun Jumalas kuulis kaikki Rabsaken sanat, jonka hänen herransa
Assyrian kuningas on lähettänyt tänne pilkkaamaan elävää Jumalaa, että hän nuhtelis
häntä niiden sanain tähden, jotka Herra sinun Jumalas kuullut on: niin korota
sinun rukoukses niiden edestä, jotka vielä jääneet ovat;
5. Kuin kuningas Hiskian palveliat tulivat Jesaian tykö,
6. Sanoi Jesaia heille: näin sanokaat teidän herrallenne: näin sanoo Herra:
älä mitään peljästy niiden sanain tähden, jotka sinä kuullut olet, joilla Assyrian
kuninkaan palveliat minua häväisseet ovat.
7. Katso, minä annan hänelle hengen, että hän saa kuulla sanoman, ja palajaa
omalle maallensa; ja minä annan hänen kaatua miekalla omassa maakunnassansa.
8. Ja kuin Rabsake palasi, löysi hän Assyrian kuninkaan sotimasta Libnaa vastaan;
sillä hän oli kuullut hänen menneeksi Lakiksesta pois.
9. Ja kuin hän sai kuulla Tirhakasta Ethiopian kuninkaasta sanottavan: katso,
hän on mennyt sotimaan sinua vastaan; niin hän palasi, ja lähetti sanan Hiskialle
ja antoi hänelle sanoa:
10. Puhukaat näin Hiskialle Juudan kuninkaalle, sanoen: älä anna Jumalas, jonka
päälle sinä luotat, vietellä sinuas ja sanot: ei Jerusalem anneta Assyrian kuninkaan
käteen.
11. Katso, sinä olet kuullut, mitä Assyrian kuninkaat tehneet ovat kaikille
maakunnille, ja hukuttaneet heitä: ja sinä pelastettaisiin?
12. Ovatko myös pakanain jumalat pelastaneet heidät, jotka minun isäni hukuttaneet
ovat, Gosanin, Haranin, niin myös Resephin ja Edenin lapset, jotka Telassarissa
olivat?
13. Kussa on Hematin kuningas, Arpadin kuningas, Sepharvaimin, Henan ja Ivvan
kaupungin kuningas?
14. Kuin Hiskia oli ottanut kirjan sanansaattajilta ja lukenut sen, meni hän
Herran huoneesen, ja Hiskia levitti sen Herran eteen,
15. Ja rukoili Herran edessä ja sanoi: Herra Israelin Jumala, joka istut Kerubimin
päällä, sinä olet ainoa Jumala kaikissa maan valtakunnissa, sinä olet tehnyt
taivaan ja maan.
16. Herra, kallista korvas ja kuule, avaa Herra silmäs ja näe, ja kuule Sanheribin
sanat, joka tänne on lähettänyt pilkkaamaan elävää Jumalaa!
17. Se on tosi, Herra, että Assyrian kuninkaat ovat hävittäneet pakanat ja heidän
maakuntansa,
18. Ja ovat heittäneet heidän jumalansa tuleen; sillä ei ne olleet jumalia,
mutta ihmisten kätten teot, puut ja kivet, sentähden ovat he ne hävittäneet.
19. Mutta nyt sinä, Herra meidän Jumalamme, auta meitä hänen kädestänsä: että
kaikki maan valtakunnat tietäisivät sinun, Herra, olevan ainoan Jumalan.
20. Niin lähetti Jesaia Amotsin poika Hiskian tykö ja antoi hänelle sanoa: näin
sanoo Herra Israelin Jumala: minä olen kuullut, mitäs minulta rukoillut olet
Sanheribin Assyrian kuninkaan tähden.
21. Nämät ovat ne, mitkä Herra häntä vastaan puhunut on: neitsy Zionin tytär
katsoo sinun ylön ja pilkkaa sinua, Jerusalemin tytär vääntelee päätänsä sinun
jälkees.
22. Ketäs olet pilkannut ja häväissyt? ketä vastaan sinä olet korottanut äänes?
Sinä olet nostanut silmäs pyhää vastaan Israelissa.
23. Sinä olet sanansaattajais kautta häväissyt Herraa ja sanonut: minä olen
noussut vuoren kukkuloille vaunuini paljoudella, Libanonin sivulle: minä tahdon
hakata maahan hänen korkiat sedripuunsa ja valitut honkansa, ja mennä hänen
viimeiseen majaansa, hänen ihanan vainionsa metsään.
24. Minä olen kaivanut ja juonut muukalaiset vedet, ja olen kuivannut kaikki
piiritetyt ojat minun jalkapöydälläni.
25. Etkös ole kaukaa kuullut minun näitä tehneeksi, ja jo aikaa ennen näitä
valmistaneeksi? Nyt olen minä sen antanut tapahtua, että vahvat kaupungit pitäis
kukistettaman hävinneeksi kiviroukkioksi,
26. Ja ne, jotka siinä asuvat, pitäis tuleman heikoksi, peljästymän, häpeemän
ja tuleman niinkuin ruoho kedolla, ja niinkuin viheriäinen ruohon korsi katon
päällä, ja niinkuin kuivettu oras ennen kuin se oljeksi tulee.
27. Minä tiedän sinun asumasias, sinun ulos- ja sisällekäymises, ja ettäs kiukuitset
minua vastaan.
28. Ettäs kiukuitset minua vastaan ja sinun ylpeytes on tullut minun korvilleni,
panen minä renkaani sinun sieraimiis ja suitseni suuhus, ja johdatan sinun sitä
tietä myöten takaperin, jotas tulitkin.
29. Ja tämä pitää oleman sinulle merkiksi: syö tällä ajastajalla sitä, mikä
kasvanut on, toisella ajastajalla sitä, mikä itsestänsä kasvaa; mutta kolmannella
ajastajalla kylväkäät ja leikatkaat, ja istuttakaat viinamäkiä, syökäät heidän
hedelmänsä.
30. Ja joka Juudan huoneesta päässyt ja jäänyt on, pitää vielä nyt alta juurtuman
ja ylhäältä hedelmöitsemän.
31. Sillä jääneet pitää käymän Jerusalemista ulos, ja Zionin vuorelta ne, jotka
päässeet ovat. Herran Zebaotin kiivaus tekee näitä.
32. Sentähden sanoo Herra Assyrian kuninkaasta näin: ei hänen pidä tuleman tähän
kaupunkiin, eikä yhtään nuolta sinne ampuman, ei myös yhtään kilpeä tuoman sen
eteen, ja ei yhtään vallia rakentaman sen ympärille;
33. Mutta hänen pitää sitä tietä palajaman, jota hän tullut on, ja ei pidä hänen
tähän kaupunkiin tuleman, sanoo Herra.
34. Ja minä varjelen tämän kaupungin ja pelastan sen minun tähteni ja Davidin
minun palveliani tähden.
35. Niin tapahtui sinä yönä, että Herran enkeli meni ja tappoi Assyrian leirissä
sata kahdeksankymmentä ja viisituhatta miestä. Ja kuin he silloin varhain huomeneltain
nousivat, katso, ne kaikki olivat kuolleitten ruumiit.
36. Ja Sanherib Assyrian kuningas meni matkaansa, palasi ja oli Ninivessä.
37. Ja kuin hän rukoili Nisrokin jumalansa huoneessa, niin hänen poikansa Adramelek
ja Saretser tappoivat hänen miekalla ja pakenivat Araratin maakuntaan: ja hänen
poikansa Assarhaddon tuli kuninkaaksi hänen siaansa.